Huppumekko nirsoilijalle.

Meidän lapsukaisistamme tarkin vaatteistaan, eli nirsoin neiti sai viikonloppuna huppumekon. Kerrankin kolahti oikein kunnolla! JEE! Tää jäi sovituksesta päälle eikä ois saanu olleskaan laittaa pyykkiin. Erittäin harvinaista tältä neitokaiselta. Yleensä ei suostu mitään edes sovittamaan, mutta tällä kertaa ei tarvinnu kyllä houkutella yhtään. Mutta tää onkin niin käyttäjänsä näköinen. Mielestäni onnistui ihan kohtuullisesti ekaks tälläseks mekoks. Tän tyylisiä tuun varmaan tekee lisää, ku tää osu just nappiin tytön makuun.. 🙂
Kangas on MichasStoffecken (Saksan kimpassa tullu) ihanainen sydän interlock ja resori kangastukun. 
Kaava on oma muokkaus More Grey raglanhihaisen paidan kaavasta. Hupun nappasin vaan jostain hupparin kaavasta ja muokkasin sopivan kokoiseksi.

 Kyllä huomaa että on mieleinen ku sai ottaa oikein useamman kuvan eikä neitokainen ollu moksiskaan… 🙂

Nyt pitäs mennä pienentämään tuota keskeneräisten kasaa, jotta vois bloggailla paljon muutakin. Niitä kun tuli leikeltyä viime viikolla aika kasa ja viikonloppuna kerkesin jonkin verran ompelemaankin. Mut taas on alku viikko hurahtanu ihan ohi ja huomenna meen aamulla (jos jaksan) tänne avattavan kauppakeskuksen avajaisiin. Lapset (paitsi vauva) saa jäädä kodinhoitajan kans kotia! 🙂 Eli meniskö sittenki nukkumaan että jaksais huomenna vaiko istuisko hetken ompelukoneen ääreen?! On siinä taas miettimistä hetkeks… 😉 

Ja nää meinas unohtua..

😉 Eli meijän makkarin uudet verhot! Ah, mä niin tykkään vaikka värimaailma ei kovin räikeä olekaan. Tää kangas on oikeesti valehtelematta oottanu jo melkein kaks vuotta laatikossa et pääsis verhoiksi. 😉 Ja ei, meillä ei ole ollut kahta vuotta samoja verhoja. Ne on vaihtunut monesti, mutta tää raukka oli jotenkin päässyt unohtumaan. 
Ja kangashan on siis Vallila Interiorin Kaalinpää (tän valmistus on lopetettu, harmi). Kummasti avarsi huonetta, ku vaihto pitkien verhojen tilalle tuollaisen suoran kapan. Esikoinen tuumasi mulle: ”äiti sä olet siivonnut tästäkin” ja näytti pitkien verhojen paikkaa. 😉 Siivonnut ja siivonnut… 🙂

Liandlon bambi

Huh huh, ku on taas ollu hiljaista ompelu rintamalla…Välillä oli inspis ihan  hukassa ja sit ku se tuli takas, ni ei oo ollu oikein aikaa… Yrittäjän puolisona joudun olemaan aika paljon yksin kotona lasten kanssa. Silloin ompelua voi harrastaa vain nuorimpien nukkuma-aikaan.. Eli yleensä illalla ku kaikki lapset jo nukkuu.. Mutta sit on kaikki muutkin kotityöt… Niitäkin pitäs jonku tehdä. Siihen tulee liiankin usein uhrattua ne pienet hetket iltaisin, jotka vois käyttää myös harrastamiseen. 
Mutta kovasti on ollut mielen päällä myös välikausi kamppeet. Täällä on jo niin lämmin, että kohta saa kyllä heittää kaikki toppakamppeet kesäsäilöön. Vielä on aika paljon vielä hankittavaa ennen ku saa nuo toppakamat pois. Sekin mokoma syö aikaa mun rakkaalta harrastukselta.. 🙂 Olis niin unelma ku sais tehtyä itse kaikille lapsille sellaset paremmat kyläily/kauppatakit välikauteen, mutta se taitaa olla vähän liian suuri haave. Kankaita ei oo vielä yhteenkään tullu hankittua, että siitä pitäs ehkä lähtä liikkeelle.. 😉
Mutta jotain valmistakin. Tammikuussa osallistuin kimppatilaukseen Liandlolle. Sieltä tuli tilattua siis ihan mielettömän ihania kankaita. Nyt on sitte niistäki eka(nolo, vasta eka) kulutettu loppuun.   ’
Aluperäinen kaava on Hannah-kaava, jota on taas muokattu. Kumpaakin on kavennettu. Rinnan alapuolella framilonilla tehty tuollainen rypytys. Ja kun hätäsenä leikoin eka isomman yhtään ajattelematta miten toisen leikon kankaasta, ni kävi vähän köpelösti.. 😦 Meinas kangas loppua kesken… 😉 Tuli sitten tuohon pienempään etukappaleeseen sauma leveys suunnassa ja sitä yritin vähän peitellä tuolla framilonirypytyksellä… No eipä tuo nyt mitenkään huippu hyvin onnistunut, mut kelpais mulle… Ja hihoista tuli tollaset hmm lyhyet… 🙂
 Esikoinen testaa kumpaakin…ekaks omaansa ja sitten pikkusiskon…Neiti F ei suostu laittamaan päällensä tätä, kun siinä on bambeja.. Hän ei kuulemma tykkää kankaasta, ku ei tykkää Bambi sadustakaan. Jeps. Mitähän tuolle sitten tekisi. Koko on abouttiarallaa 104cm enkä viittis kaappiin jättää hautumaan, jos tuo ei sitä päälleen suostu laittamaan (monta kertaa jo yrittäny houkutella sitä sovittamaan. Ei suostunut vaikka sanoin et otetaan myyntikuvia, et myydään se sitten pois ku et kerran tykkää…)
 Ja esikoiselle tää on vähän pieni… 😦 Se kyllä tykkäis…
Mutta, eilen sain jopa aikaseks silputtua taas kangasta ku lapset nukku. Vielä ku jostain sais aikaa siihen että sais ne kursittua kasaan. Elän pienessä toivossa, että nyt viikonlopun aikana kerkeis ainaki jotain tekemään. Ja sit sunnuntaina oli pääkaupungissamme käsityö- ja askartelutarvike kirppis. Saapi nähdä tuleeko sitä sunnuntai aamuna startattua auto niin aikasin., että kerkeis sinne… 🙂 
Aurinkoista ja Ihanaa viikonloppua kaikille! Nyt on KEVÄT! ❤

Jumpsuit/Sisähaalari tai mikälie onkaan… :)

K tykkää ihan hirveesti tällasista kokohaalareista/jumpsuiteista tai mitä ne nyt onkaan.. Päätin taas tehdä yhden… Ja tää on niin ihana..Me tykätään tästä kovasti. Velouri on kangastukun oliivín vihreää velouria, resorit myös kangastukusta suklaanruskeana ja taskuissa sekä hupussa edellisen postauksen bodystä ylijäänyttä etanatrikoota(Sampsukasta). Tilailin Royal-tuotteesta ihania pesulappuja… Niissä teksti ” Rakkaudella tehty”. Sellainen pääsi tämänkin haalarin niskaan.

Ihanaa ku aurinko paistaa ja on kevät, mutta täällä on esikoinen kuumeessa joten nautitaan auringonpaisteesta sisällä! Aurinkoista viikkoa kaikille!

Posted by Picasa

Murr ja huhuu!

Eli on tullu virkattua pari pipoa lapsukaisille.. Nämä on oma sovellus RuttuNutun ohjeesta. Oon huono lukemaan ja seuraamaan ohjeita..Yleensä luen läpi ja yritän muistella suurinpiirtein mitä siinä sanottiin.. 🙂 No eka pipo joutuikin purettavaksi muutamaan otteeseen, mutta lopputulos miellyttää kohtuullisesti.. 
K sai vinosilmäisen nallen. Vuori puuttuu, mut en tiiä laitanko edes… fleece on turhan paksu eikä mulla tähän hätään löydy merinovillaakaan.. saapa nähdä… kypärälakki alle ja menoks… 😉
 Tässä nämä räpellykset sit vieretysten.. 🙂 Nää ois tieten voinut onnistua paremmin, mutta tehty mikä tehty..Pöllölläkin on ihan vinot silmät ja nokkakin vähän sinnepäin.. mut lapset tykkää, eiks se oo pääasia.. 🙂
 Ja sit yritin ottaa sovituskuvia…yritäppä ny pysyä kameran kanssa tuon hulivilin perässä. Poitsu juoks karkuun ja pää pyöri ku karuselli..hehee..ja hauskaa oli..
Jeps, ja molemmat myssyt testattiin poitsulle, vaik toinen onki isosiskolle… mutta neiti 3,5vee päätti ettei häntä saa kuvata… 🙂 elämä on joskus kovaa.. 🙂 Ja erityisesti tuolle 3,5veelle sitä se on. Tänään nimittäin hän väitti olevansa 1-vee joka ei osaa käydä vessassa/pukea/syödä tai mitään muutakaan. Ois halunnu vaan passuuttaa muita. Mutta ehkäpä sekin vaihe menee joskus ohi ja elämä olisi hieman helpompaa.. Vai voiko se edes lapsella olla helpompaa. Aina tulee uusia ”uhmaikiä” ja sitten se ihanakauhea murkkuikä.. 😉 Onneks sinne on vielä pitkä matka esikoisenkin kohdalla, joka täyttää vasta kesällä 5v. 🙂
Täytynee mennä keittelemään kaffet ja sit hakemaan tyttöset kerhosta… Vieläkin ois paljon sellasia tekileitä joita ei oo kerenny tänne postailemaan.. Harmittaa ku ei yleensä heti kerkeä ku saa valmiiks, ni sit ne jää roikkumaan ja osa unohtuu kokonaan.