Syksyllä sain tutustua taas minulle uuteen kangaskauppaan netissä. Ja voi mitä ihanuuksia niillä onkaan.  Lähinnä kait neuloksia, mutta myös merinovilloja tuli ja meni. Nämä merinovillat ovat siis majapuulta. Nämä myytiin loppuun aika nopeaa, kuten monet muutkin Majapuun uutuudet. Huh, mut mä kerkesin saada vaikka ekasta erästä jäinkin ilman. 🙂
Viime syksynä testasin ekan kerran merinovilloja tehden niistä kaksi villahaalaria. No ne sopi edelleen käyttäjille joille ne oli tehtykin, mutta esikoinen ja kuopus olivat ilman. Niille siis tilasin raitoja ja omenakukkamerinovillaa majapuulta. Molempia metrin pätkät ajatuksena että ompusta esikoiselle ja raidoista kuopukselle. Ja raidoista tarkotus tehdä lisäksi ehkä kypärälakkia/lapasia/kauluria, siis EHKÄ! 😉 Esipesin kankaat, niinkuin yleensäkin kaikki kankaat ja hups, metristä oli noin 90cm jälellä eikä siinä riittänyt enää pituus esikoisen haalariin. Pituutta jatkettu sitten piiitkillä lahje ”resoreilla” eli tuolla raitamerinolla. Ja tykkään. Siis tarkotus oli kyllä laittaa raitaa lahkeisiin pätkä, mutta en ihan noin pitkää ajatellut, mutta eipä tuo näytä hullulta noinkaan. 
Koko tässä on noin 122cm ja kaavat on muokattu (kavennettu, niska-haaramittaa sekä lahkeen mittaa pidennetty ja hihan pituus tarkistettu eli muutama sentti siihenkin tais tulla lisää, oisko ollu 5cm) Ottobre lehdessä 6/2010 olleesta velourhaalarin kaavasta. Malli on sinällään jo aika kaponen(joidenkin mielestä jopa liian kapea), mutta mielestäni tällainen välihaalari ei saakaan olla kovin teltta jotta sen mahtuu kivasti ulkovaatteiden alle. 
Tää on jo testattuki ja kuulemma oli lämmin ja ihana!
Kuopuksen haalari on koko luokkaa 92cm ja kaavat muokattu 4/2012 ob:n jumpsuitista. Tätäkin on kavennettu, niska-haaraan parisenttiä lisää, lahkeen mittaan muutamia senttejä lisää, hupusta kaulus(joka jäi himpun liika korkeaks, saa nähdä jaksanko ruveta purkamaan ja madaltamaan sitä noin 0,5-1cm) ja vetoketju keskelle eteen. 
Yleensä en ole tykännyt raitakankaista noitten raitojen kohdistuksien takia, mutta taas ratkesin. Nyt ne onnistu kohtuullisesti. Toisessa lahkeessa sisäsyrjällä ei niin onnistuneet, enkä ymmärrä miks ku toisella puolell kuitenki meni paljon paremmin. No sitä ei onneks näy kuvista eikä kukaan toivottavasti niin läheltä mee syynää tuota haalaria että sen hoksais. 🙂
Ja jämäpaloja jäi ja on niitä edelleenkin. Pikana kaava testauksena kokeilin tehdä lapasia. Parit syntyi pikkusen eri kokoisina. Kaavan pohjana on käytetty Ob:ssä 6/2010 ollutta vauvojen lapasten kaavaa. Nämä on muokattu siitä isommiks omien käsien malleilla. 
Ja eihän sitä taaskaan voinut tehdä kaksia ihan samanlaisia. Pitäähän ne erottua jostain muustakin kun vain koosta. Toiset on muuten kokonan omenakukkamerinoa paitsi resori ja toisissa on sitten tuo kämmenselkä vain tuota omenakukkamerinoa.