Olin päättänyt, että tällä kertaa en osta lelujoulukalentereita. Neiti 6-vee rupesi vinkumaan, että äiti ei aio ostaa meille ollenkaan joulukalenteria! Siis me ei saada ollenkaan joulukalenteria!

No en ostanutkaan, vaan tein sen. 🙂

Image

Paljon verta ja hikeä tämän kanssa vuodateltiin. Ja viime tippaan meni valmistuminenkin. La-su välisenä yönä sain muuten valmiiksi, mutta pyykkipojat jäi puuttumaan. Ne sain vasta maanantaina.

Numerot aplikoitu, joka oli muuten aika kova homma. Tein vielä vaikeimman kautta, et ekaks leikkasin numeron kankaasta ja sitten vasta liimakankaasta. Kunpa oisin tajunnut silittää liimakankaan kankaaseen ennen numeroiden leikkomista.Kangas niissä on mun mummon vanhoista jouluverhoista. Ne olivat jo niin haalistuneet ja paikoin hapertuneet, että ei niistä verhoiksi enää ollut. Mutta näin ne saivat uuden elämän(toki eihän noihin numeroihin paljon sitä mennyt). Aaltopuuvilla on Marimekon lakanavahvuista puuvillaa. Pienet pyykkipojat paikallisesta askarteluliikkeestä. Olisin halunnut punaiset, mutta ei siellä ollut.

Image

Näihin pitäisi vielä keksiä lisää täytettä. Nyt sieltä on tullut jo suklaakarkit, tarroja ja tikkarit. Aika monta juttua pitäis vielä keksiä. 🙂

Nyt me toivotaan vähän enemmän lunta ja aikaa ripustella jouluvaloja.

Ihanaa joulunodotusaikaa!

-Paula